Täytin viime yönä hakupaperin erääseeen toimeen. Viikon keikka, eikä mitään seksikästä työtä. Heti aamulla soi puhelin ja pienen haastettelun jälkeen minut pyydettiin Helsinkiin täyttämään paperit.

Kumpihan tässä on epätoivoisempi, minä vaikko työnantaja?

Sama se, kunhan saan ens kuun vuokran kasaan ja pysyn poissa kunnan jauhoilta. Ja ehkä viikon keikan jälkeen tulee taas uusi viikon keikka? Näin pysyn ulkona syrjäytyneiden maailmasta ja Sauli Niinistöllä on helpompi hengittää.