



Mennä päivänä naapurin muksu kysyi: Miksi sulla on aina samat vaatteet?
No, kyllähän vaatteet sentään vähän vaihtuu, mutta villapaita on aina sama, kun villapaitakeli. Pitänyt saman merkin villapaitaa jo vuodesta 2013. Mitä sitä enää tyyliään muuttamaan, kun se on niin hyvä. Uusi villapaita pitäs muuten tilata. Tämä kuvassa oleva alkaa olla risa ja köyhä.
Toisella kerralla toinen muksu totesi: Sinulla on aina toi hattu ja laukku!
No, näinhän se on. Hattu pitää miehellä olla, ja posteljoonin kassi kantaa tavarat jotka eivät mahdu taskuihin. Kassikin on saneerausta vailla. Saapi nähdä milloin saan sen nahkatyöläiselle ommeltavaksi. Jos koskaan, toinen samanalainen kassi taitaa vielä olla tallessa.
Muksuista puheenollen, tekisi mieli kuvata kun lapset leikkii tuossa pihan puhtoisessa lähiössä. Mutta tiedän, ei sopivaa, eli jääköön tämä aika ja ympäristö dokumentoimatta jälkipolville. Tästä aiheesta.
Kissa tuli pussailee aamu kuuden aikaan kuten aina. Ruokaa ja uutiset eteen. Droonihälytys!
Pian kuulenkin Hornetin lentävän taivaalla, pitäsi kuulemma pysyä sisätiloissa ja suojassa. Ei muuta kuin takas nukkuu, kissallakin on maha täys.
Mutta, miten sisäministeriö huomaa dronen, mutta puolustusvoimat ei? Outoa.
Aamulla ensimmäisenä ajattelin, että tuleepa tästä ahkera päivä, mutta onkin pyhäpäivä!
Punaisenapäivänä ei voi kuin laiskotella ja levätä päälle, katsotaan huomenna ahkeruutta silmiin.
Mirella ei ole tuttu mistään. Koska olen kalkkis ja elämän ehtoopuolella.
Naapurin muksut oli tässä taloyhtiön talkoissa ja saivat munkkeja ja grillimakkaraa. Kuulemma oli parasta mitä pitkään aikaan. Sokerihumala, kait se muksuilla toimii.
Eräältä kysyin, mikäs laulu soitettas, niin hän, Mirella ja Kaikki viel edessä.
Kyllä, ala-asteella vielä, todellakin kaikki vielä edessä.
Tunsin itseni kauhean vanhaksi, toinen jalka jo haudassa.