
samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00

Nuorena poikana ulkomailla, ulkomaailmassa, en tajunnut, enkä ymmärtänyt yhtään suomalaisuuden tärkeyttä. Olin aikani kasvatti.
Näin vanhempana poikana, tajuan ehkä jotain.
Vesa Ojan dokumentti amerikan suomalaisista on mahtava eepos. Ison työn teki. Miehen saa Suomesta, mutta ei suomea miehestä, suvusta. Kulttuuri on vahva.

Tämä kirja on ehdoton, kaikille suomalaisille, ulkona ja sisällä.
Linkkejä:
https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/finglish

Kuvassa läski nauttii laatuajasta kissan kera. Makuuasennossa, kuten työttömän tuleekin olla, sohvalla, räkien nukkuen pierren, kun naapurit menee töihin.
TE viranomaiset soitteli. Oli niin nohevaa ja suorittavaa siellä päässä, oli oikein tyytyväinen kuin sai heitettyä ongelmatapauksen kolme kuukatta eteenpäin ennen kuin mitään tarvisi tehdä viranomaisen.
Asiahan on niin, että neljä kuukautta sitten otin oma-aloitteisesti TE viranomaisiin yhteyttä, että mites nyt näiden koulutusten kanssa. Hitsareita kuullema tarvitaan.
Että katsotaan lääkärin kautta, terveystarkastus ensin. No, siihen kesti sen kolme kuukautta. Lopputulema, lääkäreitä ei ole suorittamaan tutkimusta loppuun. Ei vain ole.
Entäs mun vanhentuneet työturva- ja tulityökortit. Joo, ehkä ne kunta hoitaa, ehkä ei, mutta työnostaja ainakin oli vastaus.
Kuntouttava työtoiminta lopetetaan, ehkä jotain tulee tilalle, mutta enhän minä sitä halua, vaan puikkohitsaajasta lankakoneen hitsaajaksi pätevyydet, ei sanaakaan näistä ei mitään.
Tässä menet kesän yli että heilahtaa, ilman velvollisuuksia sanoi virkailija.
Haistakaa vittu.
Näillä olemattomilla korvauksilla poissa työelämästä taas eteen päin kuukausi tolkulla. Mitään apua ei kunnalta näytä tulevan.
Säästön hinta. Ei palveluita. Hyvin säästetty. Maataan kissan kanssa sitten jatkossakin.
Köyhänä ja syrjäytettynä, yritetään välttää vakavaa alkoholisoitumista.

Tänään oli matka kaksi kilometriä etelään puhtoisesta lähiöstä. Pääskyjä taivaalla. Aikas lailla samaan aikaan, kuin joka vuosi. Se on kesä nyt.

Mennä päivänä naapurin muksu kysyi: Miksi sulla on aina samat vaatteet?
No, kyllähän vaatteet sentään vähän vaihtuu, mutta villapaita on aina sama, kun villapaitakeli. Pitänyt saman merkin villapaitaa jo vuodesta 2013. Mitä sitä enää tyyliään muuttamaan, kun se on niin hyvä. Uusi villapaita pitäs muuten tilata. Tämä kuvassa oleva alkaa olla risa ja köyhä.
Toisella kerralla toinen muksu totesi: Sinulla on aina toi hattu ja laukku!
No, näinhän se on. Hattu pitää miehellä olla, ja posteljoonin kassi kantaa tavarat jotka eivät mahdu taskuihin. Kassikin on saneerausta vailla. Saapi nähdä milloin saan sen nahkatyöläiselle ommeltavaksi. Jos koskaan, toinen samanalainen kassi taitaa vielä olla tallessa.
Muksuista puheenollen, tekisi mieli kuvata kun lapset leikkii tuossa pihan puhtoisessa lähiössä. Mutta tiedän, ei sopivaa, eli jääköön tämä aika ja ympäristö dokumentoimatta jälkipolville. Tästä aiheesta.
Kissa tuli pussailee aamu kuuden aikaan kuten aina. Ruokaa ja uutiset eteen. Droonihälytys!
Pian kuulenkin Hornetin lentävän taivaalla, pitäsi kuulemma pysyä sisätiloissa ja suojassa. Ei muuta kuin takas nukkuu, kissallakin on maha täys.
Mutta, miten sisäministeriö huomaa dronen, mutta puolustusvoimat ei? Outoa.