Kuva otettu Isohiiden pasifisti veljesten surmapaikalla

Oli kesiä ennenkin mulla,

suvi-aikoja suuriakin,

mut kukat ne umppuunsa kuoli,

nuput nuoret kyynelihin.

Nyt aukeaa ne kaikki, kaikki!

Maa kukkii ja rehoittaa,

maakerrat kertojen päällä

päivän paistetta uhoaa.

Nyt kukkii ne kaikki, kaikki,

kesät entiset kilpaa vaan:

tuolla yksi terälehtiä tekee,

täällä toinen jo marjojaan.

Tule tyttöni, laulujen lehtoon!

Alla virpien vilpasta on.

Siellä tiedän mä pehmeän turpeen

ja mairehen marikon.

Syö, tyttöni, poimi, poimi!

Kesän aika niin kerkeä on.

Mut elä mysö suutu, jos suuhus

satut saamankin raakilon.

Meille´ on niin kiire, niin kiire!

Emme ehdi me vuottamaan.

Maa kukkivi vuodesta vuotgeen,

meillä yksi on vuosi vaan.

Ja yksi on vudessa kesä.

Ikä ihmisen lyhkänen on:

päivä yks kun lehteä tekee

ja toinen on marjaton.