Parin päivän keikka sen piti olla, mutta aamulla soi puhelin ja työnostaja lupasi piiskarahan, jos suoriudun keikasta päivässä. Minähän suoriuduin, just ja just.
Päivällä työskennellessä soi Toisen kerroksen laulujen biisi mielessä, ja varsinkin se huonekalukauppiaan, Kalleko se oli, lause: Halusin vaan myydä jotain johon laittaa nollan perään. No, piiskaraha ei ihan laita päivän palkkaan nollaa perään, mutta motivoi se siltikin.
Kiitosta sain edelleenkin, ja lupauksen keikasta, kunhan sellainen työmaa taas järjestyy. Saisi vaan noi mun neljä sutenööriä olla ahkerampia myymään. Asiakastyytyväisyys on ollut korkealla, pitäisi takoa markkina rakoa, mutta miten taot, kun pääkaupungin työmaat on 70% miehitetty ulkomaanmiehellä, jotka tekevät halvemmalla töitä.







Ai, nyt sitä lähetään tuolle linjalle. Onko jäsenhakemus Persuihin lähetetty?
Jaa, että mitä se sinun liittosi on tehnyt sen eteen, että lähetettyjen duunareiden palkat tulee olla Suomi pojan tasolla? Häh, senkin kaappipersu. Ja lopeta niiden valtionvarainministeriön tyyppejen vinkaaminen pörssitiedoilla, heti meni Ahtinium perseelleen, kun kuskasit miinisteriön väkeä.
Minä juon nyt kaljaa.
Juo perkele jos janottaa. Täällä on saharan kuivat ikenet.