Voittajat eivät luovuta ja luovuttajat eivät voita. Mutta mikä onkaan se palkinto josta niin kovasti  kilvoitellaan? Alle mediaanipalkan oleva työ, josta saa savukaasuja keukoon ja kipuja selkään ja harteisiin. Onko se työnpaska niin tärkeää.

Spurgukulman ohi kävelen joka päivä. Joskus pojat on tauolla, kuten tänään, ei ollut päivystystä. Että pitäisikö alkaa päivystämään pohdin, mutta ei luonto anna periksi jäädä kulmille tonttuilemaan. Vaikka tämä päivittäisen leivän kilpailu ei innosta, kuin sadomasonarsisteja, niin jotenkin yritän pysyä mukana. Penkin ja kulman kutsu ei ole vielä liian suuri.

Täten suoritin tänään sutenöörin tehtävää ja kylmäsoitin potentiaaliselle työnantajalle. Heti treffit, mutta katsotaan tuleeko perseestä kauppoja. Onko yksinkertaisella miehellä sitä yksinkertaista osaamista, jota tällä kertaa tällä markkinalla tarvitaan.