Viisi viikkoa mennyt eikä ole puhelin soinut, enkä minäkään ole soitellut kenellekkään. Paitsi nyt sitten kun näin yhden täsmähaun. Oli kuulemma ollut hiljainen talvi. Soita uudestaan.

Soitin uudestaan ja tärkeintä jälleen tuntui olevan missä olen ollut keikalla, millaisella sopparilla ja tunneilla, hinnalla ja muulla, missä työmaat. Ihan kuin olisi menossa takas minun jalanjälkiä myymään uutena vanhoille työmaille. No, ne talot on valmiina, ja sitten alkoi sönkötys pajatyöskentelystä. No mutta mutta, minähän hain asennustyömaahommiin. Se paikkahan oli avoinna, eikä mikään random paja.

Huvikseni lähetin ruotsinkielisen CVn, kun suomenkielistä en ole viitsinyt päivittää. Onhan Suomi kaksikielinen maa. Tyhjän saa pyytämättäkin, onhan työvoimapula ja kauhea nousukausi päällä.