Tässä tuli komennus takaisin vanhalle työmaalle. Minä siihen, että eikö ne hiton elementit ole siellä jo paikallaan, mitä siellä nyt hitsataan?
No, piti tehdä rosterista kynnyksiä! Kaikkea sitä. Kolme meni hitaasti, ja neljäs sitten valmistui jo käsiin ja työmaa valmistui jälleen osaltani. Ei kun kiitos ja kuittaus lippuun.
Se ei ollut tämän kirjoituksen pointti, vaan se, että näitä kahden kolmen vuoden takaisia blogipostauksiani näköjään luetaan tänäkin päivänä aika usein, silloin kun vielä oli vähän vaatiamattommat hitsaustaidot. Eli silloin tuli mokailtua, että kehutaan nyt itseään.
Tänään piti vetää saumaa vasemmalla kädellä peilinkautta, ja mikä siinä, eihän tämä mikään pyöreäputki ole. Ja ihan hyvää rosterisaumaahan siitä tuli.
Huomenna sillan alle, kun se tuntuu niin ihanalle.
ps, osta hitsauspeili! Firman rahoilla tottakai.







Joo, se vaatii avaruudellista hahmottamista kun peilin kanssa runkkaa.
Runkkaus on hyvä termi nykypäivän tuheroinnille työmailla, kyllä on joskus todellakin runkkaamista.
Mutta tämä avaruudellinen hahmottaminen, ei ole mennyt muurin opinnot ja käytäntö hukkaan, koska sitä peruja ne kolmiulotteistaidot on.
Muuten, lopetan tän tähän, että hitsariksi ja huoraksi vain heittäydytään.