Niinhän siinä taisi käydä, että vilustuin kotilennollani. Ei ollut villapaitapäällä lintukoneessa. Mutta pari päivää tein töitä. Sitten tuli kolmas päivä. Ja olin jo, että ei tänään, tänään pitää mennä lääkärille.

Tehtiin työterveydessä niin perkleesti kokeita, että ihme jos ei sairas mies muutu vielä sairaammaksi, ja kävi miten aina käy, helppo raha otetaan pois, ja heitetään mies valtion hoitoon.

En olisi saanut ajaa autolla pois lääkäristä, mutta ajoin silti. En tajunnut, että Kari L asuu 10 minuutin päässä, mutta se on tänään kaatunutta maitoa.

Olen kokenut tätä nyt viisi vuotta, joka talvi. Mutta tällä kertaa lääkäri näki EKGssä jotain muuta, mitä siellä ei pitäisi olla. Eli jatkotutkimuksiin. Julkiselle puolelle.

Jengi oli oikeasti sairasta siinä joka puolella, enkä minäkään tainnut olla leikisti sairas, vaikka olikin hakemassa vain yskänlääkettä, että maanantaina olisin työkunnossa. Mutta jos pitää joskus luottaa lääkäreihin, niin tänään oli se päivä.

Siinä kun letkuissa, pohdin vain, että kuka tulee hoitamaan mun kissan, kun taitaa olla talviurheilukisa-aika, että pitää taksillakin ajella lääkäriin, kun on niin tärkeää katsoa mäkihyppyä, jossa edes taida olla yhtään suomalaista kisaamassa.

Mutta diagnoosi tuli järkevissä ajoissa, ja lähettivät kotiin. Mutta hyvin pitkälle lomalle. Vastahan mä lomalla olin…

ja täten päästäänkin tärkeämpiin uutisiin taloudesta, että kepulaiset on rikollisia, ja ainoa paikka heille on vankila.  UGH.