Ai haaveilla

Vuosia sitten ns. itselleni annetut salaiset haaveet alkaa pikku hiljaa toteutumaan. On kone ja rotsi, pian auto, mutta silti tulevaisuus on auki kuin hauki. Omilla nimillä kun seilataan.

En uskalla julksisesti haaveilla yhtään mitään. Elän päivän kerrallaan, ja menen sinne minne virta vie, tosin, onhan sitä pyrkimystä Arlesiin ja Asuntoon. Mutta baby steps.

Eläkkeelle on vielä aika kauan. Ei voi jäädä kuolleeksi kalaksikaan virtaan,  mutta ei todellakaan voi astua samaan virtaan.

 

Kategoria(t): eurososialistinenrealismi, friilancehitsaamista, postikortti, taide, valokuvaus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.