Otsikko saattaa kummastuttaa eräitä. Syy tähän että päätin suorittaa jotain muuta kuin normaalia surkeaa ajankäyttöäni, muuttui tänä syksynä, kun Heikki meni ja kuoli sairaskohtaukseen.
Tänään alkoi venäjän alkeiskurssi. Opettaja oli rutinoitunut ja veti omaa ohjelmaansa, vaikka pari kertaa yritin saada vähän häntä raiteeltaan puhumaan jotain muuta kuin ohjelmaansa. Hyvin veti. Ei onnistunut rönsyily.
Päivän työmaa taas meni ihan dobraharasoo, kahvia on juotu jo kupeittain, ja näyttää se nyt vaan siltä, että työnpaskaa sitä siunautuu koko ajan lisää, vaikka piti mun osalta näyttää jo förbiitä ajat sitten. Tehdään nyt vaan sitten.
Ensi viikolla on uusi oma vanha käytetty auto alla. Kuvia tai ei uskota? No, katsotaan ensi viikolla.
Elämän pitää jatkua, sitä kuolleetkin arvostaisi.






