Kuvanveistäjä Paula Salmela antoi minulle eräs vuosi sitten Porvoon maalaiskunnan kultuuritoimen entisen kirjahyllyn

Siitä se ajatus sitten lähti jota on vuodet rakennettu, Kuoleman hylly. Täyteen parasta valokuvakirjallisuutta jota saanut pienillä varoillani elämäni aikana kerättyä. Hylly on nyt täys, ei mahdu lisää, pitää poistaa jos lisää kirjoja. Se on prosessi kuten elämä, lyhyt täynnä iloja ja suruja, mutta myös mahtavaa taidetta.

Onhan tuossa seinää mitä kasvattaa, kuvilla. Osa omaa egotrippailua, vanhojen heilojen kuvia jotka sen arvoisia, osa ostettua valokuva ja muuta taidetta. Sekin elää ja hengittää kunnes aika maallisesta kantovälineestä jättää

Olen usein sanonut, jopa henkilökunnalle, että tämä on perintöni jota lapseton jättää, kunnankirjastolle, eli Porvoon kirjastolle. Tehköön mitä lystäävät, haudatkoon vaikka kellariin

Mutta sitä ennen hylly että seinä kehittyy kunnes kehittyminen loppuu, elämä jatkuu, pysy sinäkin elossa