Kuten Ruotsalaisen elokuvan nimessä
lapset suojelee pirunkallion puita
kukaan ei suojellut kaadettua kirsikkapuuta
18 vuotta aikuinen asuminen täyttynyt
syytä liikahtaa pois punatiilen vankeudesta
henget ovat vastaan
talo voittaa aina
vaikka kiviljalka murentuu
ikuiseen onnen pyramidiin
samma gamla vanliga+ 
Pari joulua sitten katsoin sen Roy Anderssonin leffan. Muistan pilailuvälinekauppiaat, jotka yrittivät kaupata hauskuuksia onnettomille ihmisille, ja ne kohtaukset, joissa joku aina sanoi puhelimeen: ”Onpa mukava kuulla, että teille kuuluu hyvää.” (Tms.) Ja puhelimeen puhunut itse oli tilanteessa, jossa apina kirkui kidutuslaitteessa vieressä tai sensuuntaista. Oikein hauska surullinen elokuva. Taisi olla valkoinen joulu.