Serkkuni Niko haudattiin tänään neljä vuotta sitten, eli on yksi vuotiset monttubileistä. Karkauspäivä nääs

Hänellä pumppu tais pettää, kuten sukuvikana suvussa ja koko Suomenmaassa ihmisillä. Mutta on se hyvä että kuulemma elämme todella kauan, että eläkekerroin pitää huolen, että vakutuusyhtiöden talous pysyy kunnossa, vaikka väki kuolee saappaat jalassa

Muuten menee hyvin, hamekangasta on, ja olutta, propralia sydänmentykytyksiin ja autovero on maksettu huomenna, saa taas ajaa kalliita kilometrejä

EDIT: Sehän pitimän sanoa, jos näin kuoleman jälkeen tempaistaan taivaaseen, niin kuollelle se miljardikin vuosi on yksi sekuntti pimeää yötä, ja heti herätään toiseissa todellisuudessa, jos siis näin on, jos ei niin madot syököön ja elämä jatkuu geeneissä joita toivottavasti on jatkettu eteenpäin