Vuonna 2000 kuvasin David Baileyn hänen omassa studiossaan. Kun toimitin kuvat, oli palaute: Että vain nassu?

Ymmärsin että olisin tulla kuvata hänet avourheiluautossa lentokoneen propellin kera.

Kaikkea sitä todellisuudesta irtaantuneet juorutoimittelijat ja kuvatoimettelijat kuvittelevat, että kuvaaja saa tehtyä. Vallankin jollekkin medialle Suomessa, josta kukaan ei ole maailamalla kuullut hevonhelvettiä. Enkä olisi mihinkään urheiluautoon, jota minulla ei ollut, eikä Baileylläkään, olisi raahannut kuvattavaksi. Oli jo temppu ottaa miehestä kuva, hän ei yleensä noihin aikoihin poseerannut kenellekkään muulle kuin omalle kameralleen

Että alenna palkkiotasi £ 45, muuten et saa meiltä koskaan enää töitä. En alentanut, enkä saanut töitä enää

Ymmärsin ysärillä, että tulevaisuus on friilancereiden, silloin tajusin miksi. Heidät on helppo korvata toisella tollolla, joka investoi firman puolesta kalustoon, ja sattuu istumaan bussipysäkillä oikeaan aikaan

Silloinhan tuo vitutti, nyt pidän tuota tapahtumaa lähes siunauksena, monestakin syystä, joita nyt ala erittelemään