
Viimeinen päivä Warsowaa, majoitus oli jätettävä heti aamusta. Stalinin hampaan läheiseen baariin juomaan olutta. Puistossa/torilla näytti majoittuvan kodittomat ja osattomat. Vahvistavan mehun jälkeen matkasin linja-autoasemalle viemään matkatavarat säilytykseen
Sielläkin aseman kulmilta löytyi pubi jossa istua aikaa. Manchesteristä oleva polakki taksikuski sanoi minun juovan paskaa paikallista olutta, ja kehoitti ottamaan toista merkkiä. Juteltiin brexitistä. Kuulemma silloin kaikki oli ihan hyvin, töitä piisasi ja hän aikoi jäädä saarelle töihin. Aseman seutu oli kiireistä siihen aikaan, kuulemma ukrainalaiset duunarit matkusti kotiinsa lomille.( Ukrainan janarit olivat silloin paikkaamassa Puolan työvoimapulaa, kun Puolan janarit paikkasivat Saksan työvoimapulaa). Minulle hän suositteli, että mene tuosta junalla joen rantaan, siellä on hipsterimenoa. Tuumasta toimeen, neuvosta vaari



Notkuin joen lähistöllä aikani, kävin yhdessä pubissa baaritiskin seuran inspiroituneena kumoamassa erään Mojiton, ja seurue ihastui minuun niin paljon, että yrittivät varastaa Stetsonini. Oli meinaa todella kuuma päivä, ja otin hatun päästä ja laitoin sen baaritiskille. Hävyttömät yrittävät pölliä sen
Takas joelle, matkalla löysin yhden kirjakaupan, mutta se oli keskittynyt vain toisen maailmansodan kirjallisuuteen, ei kauppoja mistään. Onneksi edellisenä päivänä sentään yksi kirja tarttui mukaan. Warsowan mukavat puistot, vanhassa kirjassa

Tässä vaiheessa päivää, olin jo kirjoittanut postikortit kun asemalta löytyi postikonttori, vähän ennen kuutta sain postin matkaan ja bussi Prahaan lähti piakkoin. Bussi oli aivan täysi, ei mitään saumaa nauttia omia eväitä, ilman, että olisit pahastuttanut naapurisi
Mutta siinä se taisi tulla matka nukuttua, olihan hyvät mehut pohjalla. Prahassa oltaisiin aikaisin aamulla





