Tällä päivällä viisi vuotta sitten 7.

kesa2024_074

Maanantai aamu, eikä ole saanut kiinni Budapestin kontaktia. Vaatteet on likaiset, ei löydy nopealla googlauksella itsepalvelupesulaa. Suihkun vesi on jäätävää. Illalla olisi yöjuna lähdössä Budapestiin, vielä ehtisi kyytiin, mutta päädyn ostamaan lipun Tukholman kautta lentäen Helsinkiin

Aamu kävelylle, kaikki kulmapuodit tuntuu olevan aasialaisten vetämiä. Yhdessä odottelen pitkän tovin, että myyjä tule paikalle. Kun hän tulee, toinen tissi paljaana, nänni terhakkaasti pönöttäen. Vaatii vähän pokkaa maksaa ostokseni, ilman törkypuheita, mutta suoriudun. Matkalla majoitukseen, näen julisteen kadulla. Huomenna olisi Mark Knoflerin keikka. Saatana. Olin ostanut jo lennon kotiin, harmitti roimasti. Vielä enemmän tulee takkiin kun palaan sähköpostin ääreen, Budapestin kaveri olisi ottanut vieraan vastaan, mutta taas, lento tuli jo ostettua. Ei auta kuin palata kotiin huomenna, tai hukata 220 euroa käyttämättömään lentolippuun. Nopea pankkitilin kollaus sanoi, kotiin mars

Päivällä kaupungille. Päädyn keskustan markkinahalliin. Lounaan jälkeen löydän Ranskalaisen juustokaupan. Haluan ostaa paikallisia juustoja, mutta ranskalainen myyjä sanoi, että sellaisia ei ole, on vain pastöroimattomia ranskalaisia juustoja, eikä paikallista prosessiteollisuuden paskaa. Ostan erän juustoja. Sitten pitää löytää leipäkauppa. Yksi konditoria sitten myi leipääkin. Lihava amerikkalainen turisti katsoi hämillään, kun joku ostaa leipää. Kävin myös paitakaupassa, jos uusi muodikas paita hikisen tilalle. Joviaali myyjä laittaa minut sovittamaan slimfit paitaa. On sekin taito vittuilla lihaville, että häivy läski puodistani, tämä kauppa on laihoille ja kauniille rikkaille

Majoitukseen datailemaan ja laiskottelemaan. Syön juustoja ja twiittailen joutavuuksia. Pettymyksen kärsineenä odotan huomista aamulentoa. Pettymystä vähän lievittää, että Niall McDiarmid tykkäsi juustokuvastani Instassa. On harvinaista herkkua, että kukaan ns iso stara koskaa diggaa mistään kuvastani. Sitä paitsi juustot olivat taivaallisen hyviä. Mieli vähän koheni

Lisää olutta aasialaisesta kaupasta, tällä kertaa en menne tissikauppaan, vaan toiseen, vähän kallinpaan ja tissuttelen menemään koko maanantai illan , myöhemmin illalliselle vietnamilaiseen kulmakuppilaan. jossa eka iltana yritettiin huijata minulta vaihtorahat. Se ei haitannut, kävin siellä joka ilta sen jälkeen tekemässä lisää tuttavuutta ilallisen merkeissä. Hullu suomalainen sanoisin

Kategoria(t): arkisto, commercial funnies, eurososialistinenrealismi, keskellä kesää keskieurooppaan, Mennään bussilla, muistelu, photography, postikortti, uus viikko, valokuvaus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.