Kustantajani Antti Nylenin haastattelu oli päivän nettilehdessä. HS. Hyvä tiivis haastattelu, joka on herättänyt jonkun verran kommenttejakin.

Otan yhden lainauksen:

Tottahan tuo on. Pienen piirin kuplassa oma pieru ei haise pahalta. Tosin, jos en väärin muista, Bokeh manifestissa suosittiin tätä ajatusta, pienikin kappalemäärä on hyvä, kun kirja ei käy kaupaksi maailmassa,

Näin se kustantajan ajatus kehittyy ajassa.

Kyllähän pienestä piiristä tulisi päästä isompaan seuraan. Mutta jos ajatellaan tämän HS :n kulttuuripolitiikkaa, niin lähes 99% se on kirjallisuutta. Ei ole kuvataidekritiikkejä ( Helsinki biannale viiden kriitikon kanssa poikkeus joka vahvistaa säännön).

Kaikki on myynnin edistämistä tekijän naamalla, ihan kuin jokainen kirjailijataiteilijakuvaajamikälie haluaa päästä uutisvuotoihin tai ollaanko huolissaan teeveeseen, tai johonkin muuhun ohjelmaan lausumaan käsikirjoitettuja lauseita, vaan että kirja myisi. Tai mikä lie taide.

Jos media ei kerro muista kuin kirjailijakustantajasta, eikä hänen kustantamon painoksista. Niin mistä ostava yleisö laajemmin saadaan? Ei oikein mistään.

Ollaan nyt kyynisiä, ja haistellaan sitten kuplassamme omia pierujaan. JA kehutaan toisia.

Sitten tähän erään nettikommenttiin, että netti on mahdollistanut halvan kulttuuritoiminnan. Kyllä on, ilmaiseksi saa hakata kuvata täyttää nettiä joka ei koskaan täyty. Mutta itse painotuotteen tekeminen maksaa jo sitten rahaa. Sitten, eihän se markkinointi mitään maksa, on facebook ja insta, ok, mulla tämä blogi. Silti puolet painoksesta on myymättä. Ja varmaan näin jatkossakin, kun ei ole kirja saanut minkään valtakunnan kritiikkiä missään.

Itse saa omiaan kehua, ja kun pentuna opetettiin omakehu haisee, on se ollut näin luo verkostoja ja vaikuta kehu itseäsi aikoina, aika vittumainen pesti.

Ei kaikista ole henkilöbrändyyn. Eikä pidäkkään olla. Oli se ego millainen tahansa, olen sen verrran vanhoillinen, että odotan, että se kirja on se juttu joka myy. Ei vittu mun naama.

Eli, ei ole tulossa tiktokkia, tuubia tai mitään muutakaan. Ehkä joku kirja joskus. Kirjailija voi olla avajaisissa brändyissä, siihen sitten silloin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin