Oli sitten mustaperjantai, tai lonkeron harmaa, sateinen tuulinen, oikein rakentajan ilma.

Palkkapäiväkin oli, ja koeaika loppui. En saanut potkuja, enkä itsekkään ottanut lopputiliä, vaikkakin satraappejen 10 minuutin vittuilu alkoi ottamaan päähän.

Yllä kuva 24 vuoden takaa, ei ennen julkaistu, tai edes skannattu kopiotu vedostettu mitään. Sarjasta muotikuvia miehiä ja vanhoja moottoreita. Kuvat toimii edelleen.

Harmi, että en muista kundin nimeä. En kirjannut sitä negataskuun, vaan muistikirjaan, joka on nyt hukassa.

Hukassa on myös työmaani, 10 minuutin poikkeamista muistutetaan, jotka on saatu selville laittomasti kulkuportin tietoja käyttäen. 12 tuntia poikkeamaa, 320 tunnista. Onko tuo paljon vai vähän, sitten valitetaan, että ei olla työpisteellä kello 7 am. No ei olla, eikä tulla olemaankaan, jollen sitten lähde työpisteelle 6.45. Enkä lähde. Enkä myöskään ole 15.30, kun tavaroiden pois kerääminen vie sen 20-25 minuuttia. Tämä tekisi sellaisen 45 minuuttia omaa aikaa työnostajan hyväksi päivässä.

Vaikka kirjoitin joskus mitä kirjoitin, ei työmaa vituta. Nyt kuulkaas vituttaa. Olen tehnyt jo 7 kerrosta taloa, en minä ihan laiskotellut ole. Enkä ole gonahdellutkaan, paitsi nyt taidan.

Ajat on tiukat ja mestareiden boonukset on sulaneet. Paska valuu alaspäin, mutta en minä sitä kissalleni voi kostaa. Kelle sitten? No pakoloiset, ne vie meidän työt ja naiset! 

Heti äänestän Purraa täst edes.

Elementtiasentaja huusi tänään heti aamusta, että Hitsari, eikös olisi pitänyt lukea enemmän, niin ei olisi päätynyt raksalle töihin tälläisenä aamuna?

Eihän siihen voi vastata muuten, kuin että siksi olen täällä, kun olen lukenut liikaa!

Siihen käveli valkokypärä viereen, ja asentaja totesi, näinhän sitä voi käydä.

Kiisselin hinta?! Vähän sopusuhtaisempi kuin oliko se vuoden 2022 kesän kuva jonka tässä eräs päivä julkaisin.

Että mitä sitä pitäisi tehdä, jos raksa vituttaa?

En tiedä, kun en oikein mitään muuta työtä osaa tehdä, sitten pitää tyytyä vittuileviin kamreereihin ja kurjaan marraskuun säähän, hymyillä ja imeä vitutus vaikkapa kaljantaihin.

Ai niin, mustaperjantai, ei pitänyt ostaa mitään, mutta olin tehnyt ostokset jo ajat sitten, tänään piti lunastaa:

Tästä tein 30 x 42 cm vedoksen. Oli pähee. Sanotaan nyt näin, jos haluat tämän vedoksen, niin mitä haluat tarjota siitä?

Tarjouksia otetaan vastaan itsenäisyyspäivään saakka.

Nyt saa osallistua. Rohkeasti.