samma gamla vanliga+

Lasisessa maailmassa on ikkuinoita ja ovia. Postiluukkuja ja laatikoita. Vakoilua ja avoimuutta, salailua ja valehtelua. Diplomatiaa ja rehellisyyttä. Digitaalisuutta ja analogiaa, kiviä paperia ja saksia. Itselleen ei voi valehdella. Voi käyttäytyä kuin piru, tai voi käyttäytyä kuin enkeli. Mustan ja valkoisen välillä on paljon harmaata. Kuten myös kaikkia värejä.

Värejen tule olla tasapainossa. Tämä on valokuvauksessa värinhallinnan a ja å. Mustavalkokuvauksen kultakaudella, kehityksen lämpötila oli 20 astetta Celsiusta. Tämä toi parasta mustavalkoista kuvaa, jossa oli paljon sävyjä. 1 asteen heito suuntaan tai toiseen, ei tehnyt lopputulokselle pahaa. Tähän tarvittiin peruskemikaaleja ja paperia. Mutta kuvista tuli kestäviä. Ne ovat kestäneet todistetusti yli sata vuotta. Mutta tämä tarkoitti sitä, että tässä kehityksessä pysyttiin ja tarpeen vaatiessa suuntaa muutettiin. Kun alikehitit tasaisesti samalla lämpötilalla, sait loivaa ja rauhallista. Kun ylikehitit, sait jyrkkää ja kontrasteja. Kun siirryttiin värikuvaukseen, sen useiden eri prosessien kautta, oli kontrolli vielä tarkempaa. 0,3 Celsius astetta oli jo toleranssi 100 Farenheitin asteikolla.

Näin digitaalisen valokuvauksen aikakaudella, toleranssit heittävä härän pyllyä. Näin, koska kuvan tuotanto on käytännössä ilmaista, eikä ihmistyöllekkään anneta arvoa. Tarviset vain kameran ja tietokoneen ja sitten juoksemaan juoksumatolle. Tärkeintä on olla nopein, ensimmäisenä paikalla kertomassa ja antamassa ohjeita. Sillä tuhannesosalla ei ole merkitystä, suuren lopputuloksen kannalta. Paitsi tietenkin eräissä tapauksissa. Mutta värejen hallintaan ja tasapainoon se periaate ei vaikuta.

Digitaalisuudessa on myös se etu, että sitä todellisuutta mitä kuvataan, voidaan manipuloida loputtomasti. Mikä on todellisuutta ja mikä on harhakuvaa, heijastusta. Todellisuutta voidaan manipuloida aivan kuten ihmisiä voidaan johtaa harhaan.

Kehitetäänkö loivaa vai jyrkkää on riippuu millaista kuvaa maailmalta halutaan saada. Miten tämä kehitys tapahtuu, on siihen yhtä monta vastausta kuin on kysyjää. Yleensä kysyjällä on oma raadollinen intressi taustalla.

Kysyjälle tosin voi vastata, että elämäsi on läpinäkyvä. Näin tiedät millaisia vaatteita laitat vaatepuhuun. Ja millaisia päätöksiä allekirjoitat.