Manta, nunna ja puuro

Vanha viisaus sanoo: Älä sekoita puuroa ja velliä. Kuka tämän älyttömyyden on keksinyt? Puuron ja vellin sekoitus on herkullista, voin silmällä ja mokkapalaisen kahvilla juhlistettuna. Vain ennakkoluulot estävät kokeilun. Ollaan tapojen orjia, väärien sääntö tulkintojen vankeja. Lapiot tanassa kaivautumassa ikivanhoihin poteroihin tien varteen, joka ei johda minnekkään. Ihminen voi purkaa ja rakentaa uudelleen sen, minkä on itse luonut. Ilman poteroita ja rumputulta. Päättämällä marssijärjestyksen toisin.

Mitä kuuluu miehelle, joka käveli edustajakirjan valtuuttamistilaisuudessa hautajais kravatissa? Seuraavana päivänä esiintyen violetin värisessä syöpäläis sulkija kaulassa. Tässä on sekaisin enemmän kuin puurot ja vellit. Kukaan epäile hänen tablettien toimivuuttaa ja hänen annetaan vakain mielin vaatia vastauksia kysymyksiä, joihin ei edes itse osaa vastata.

Eikös kysyjälle tulisi esittää vastaukset kysymyksinä? Kuka vaatii luovaa tuhoa? Tuskin Linnakosken silinteri taikka Kleion lakitus. Tuskin Kom-teatterin savolainen balladikaan, saati kolmen huuhkajan huomioinut lintukuvaaja. Menee kuin jäitä polteltellessa. Taas syvällinen cafelatte, asiathan on hyvin. Kokeilkaa itse jos ette usko. Jää ei sula, tuli ei pala.

Kuljen synnytysosaston ja kreamatorion välistä tietä kahville. Mieleen tulee Ismon ammoinen laulu – Reippaina käymme rekkain alle. Volvon dieseli jyräsi jo silloin kuulaakerit punaisena. Liftataanko kyytiin, vai ajetaanko Ferrarilla nokkakolari? Jäänmurtajilla ja rautakourilla on tilausta. Kolvi ei saa kylmetä, tieto kadota, logistiikka seota. Lasisessa elämässä herkkiä on muutkin, kuin immen tunnustelut ja kommunikaatio teknologia.

Pieni jäniksen poikanen kulkee narsissi istutuksen ohi. Jäniksen vuosi edessä. Ei maistu ruuaksi kukkaset. Narsissit puskee läpi kiven keltaista tuskaansa, joka ilmenee siniviolettisena kravattina. Minä. Yhteiskunnan tärkein yksikkö. Ei koskaan me. Miksi olisikaan me. Meidät on petetty niin monta kertaa. Eduskunnassa ei saa sanoa, että valehtelet. Mutta eduskunnan ulkopuolelta voidaan sanoa, että teidän tulkintanne muunnellusta totuudesta on Valetta, joka on muuten kaupunki, kuin myös veroparatiisi.

Energian katoattomuuden laki on poliitiisesti unohdettu, siirretty syrjään. Toiveiden ja haaveiden tieltä, risuilla ja kannoilla siunattu. Energian voi padota, tai sen voi käyttää rakentavasti höyryisiin turbiineihin. Mutta energiaa ei pidä eikä voi padota, energia ei katoa. Energian tulee virrata. Kiertää ja kehittyä.

Kartanonherroille suunnatut elvytys rahat eivät pidä maata terveenä. Lintutornin portaiden juuressa on rappuralli. Ralli on rattoni, sanoi harmaahaikaroita kaukoputkella tarkkaileva herrasmies. Harmaahaikaroita oli paljon, kaukana syrjässä muista, mutaa kaivoi yksinäinen töyhtöhyyppä. Lähes yhtä yksinäinen, kuin Laulujoutsen pariskunta.

Soundtrack : http://www.youtube.com/watch?v=r5DHquP1HWU

Kategoria(t): politiikka, valokuvaus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.