Pärähtihän ne Kokkolan asukkaat sittenkin tivoliin. Pari edellistä päivää oli aika hiljaisia, mutta kalamarkkinat ja tivoli sai kaupungin asukkaat liikkeelle. Pieni kaupunki tosin, eli ei ollut narunvedossa ihan Jyväskylämäisiä ruuhkia, mutta kiirettä kumminkin. Ja olihan se perheen pienemmille hämmästys, kuinka tytöt sai tyttöjen voittoja, ja pojat poikien. Voi sitä naaman kiiltoa, kun miekka tai kunnon pehmolelu tuli ipanalle.

Kuulin että minua oli selän takaa kehuttu. Kuten myös toista naapuriani. Oltiin oltu ahkeria ja oma-aloitteisia muutossa. Siinä tosin oli ollut itsekkäät syyt, mutta kokonaisuushan siitä hyötyi. Mitä tämä on, kun kehuja tulee? On niin tottunut moitteisiin ( yleensä elämässä). T

Tosin kyllä juorujen mukaan tänään moitteitakin jaettiin. Yksi henkilö sai potkut, ja toinen otti siinä hänen siivellä loparit. Elämä on yhtä tivolia. Joka päivä todellakin on uusi ja tapahtumarikas.

Huomenna sunnuntaina on pakkovapaa, ja viron vettä on alettu nauttia. Illalla on aika tutustua Kokkolan yöhön. Mitähän se tuo tullessaan? Siitä kirjoitan tai sitten en.