Vuonna 2008 Paula Salmela esitti eräässä näyttelyssä kellon, jossa oli muistaakseni yksi viisari. Se kolahti aika hyvin.
Sitten päätimme, että kello tarvii käden jossa se olla. Niimpä minun kädestäni tehtiin kipsivedos. Mutta ei siihen käteeen kello tullut. Eikä tullut kompassi. Mutta kuusi vuotta asiaa ihmeteltyä, käteen ilmestyi kananmuna.
Sopiva näin syntymäpäivän ja pääsiäisen lähellä. Nyt pitää rakentaa kädelle vaan paikka missä se voi levätä.







Vähän kuin olisi muna kalman kourassa.
Noh noh, voin vaikka tulosta sinulle Supon, KRPn ja paikallispoliisien rikostieto otteet, että en ole tehnyt suurempaa pahetta kuin yhteen aikaa paljon pysäköintisakkoja Stadist.