Elämä heittelee, ja kuolema ottaa kopin. Vai miten pitäisi uuden hallituksen kasaamista kuvailla? Ilmiöpöydät? Eikös peruskoulun alaluokilla ole muotia ilmiöoppiminen, jossa lapset viedään luontoon ja siellä tehdään havaintoja? Oli miten oli, ilmiöpöydät ryhmätehtävineen haisee pahasti sipilöinniltä, vaikka pitäisi olla Rinteen hallitus.

Josta pääseekin sujuvasti moittimaan nykyisitä sitoutumatonta lehdistöä, näytelmä on ollut häpeällinen, onneksi en ole enää lehtikuvaaja, koska poliittisen toimittilijoiden aivoitukset eivät enää ole edes herneaivon kokoisia, jotka ovat turvonneet viinasta. Vaan katkeraa tilitystä, epätoivoista propagandaa ja ilmiömäistä oman sijoituksen vallankäyttäjänä ja poliittisen värin esiinmarssia.

Tänään uutisoinnin mukaan työmarkkinajärjestöt kävi lobbaamassa ja aktiivimalli oli kovin synti mitä edellinen hallitus oli tehnyt ja se on poistettava. Tätä kummeksun suuresti kun Sipilä on mukana. Itse pääsaatana, ja miten hän nyt poistaisi oman parhaimmaan uskovaisen ajatuksen, sen joka ei työtä tee, ei leipääkään tule saada?

Joku kääntää takkia niin, että tarvitaan halpatyövoima rääteleitä Thaimaasta saakka vetämään uutta nuttua poliitikoille.

Ne sanat ja teot. Ne sanat, ja teot.