Päivän Hesarissa oli mainiota uutista, tai mainiota, ei vaiskaan.

Saattohoitokoti syyllistyy kuolemantuottamuksiin ja velallisen epärehellisyyteen ja huumeisiin. Tai eihän se koti syyllistynyt, vaan sen omistajat, hippokrateen valan tehnyt lääkäri ja hänen hutsu hoitsu mies.

Kapitalistille voi myydä kravatin johon hän hirttää itsensä, että saisi voittoa. Nyt olisi aika turpakäräjien ja hirttosilmukan myymisen, mutta odotellaan sitä ennen tämän yhteiskunnan tuomiota ihan virallisten portaiden mukaan.

Hankintalain surkeudesta käytännössä on ollut puhetta siitä saakka, kun se on otettu käyttöön. Olisiko syytä rukata lakia ihan vanhana liikemies järkeen, että kallein ja halvin tarjous helvettiin pöydältä ja loput katsotaan laatua tarkkaillen.

Mutta onhan tämä vaikeaa, kun osakeyhtiön tulee tuottaa voittoa, ellei yhtiöjärjestys muuta vaadi.

Moraalia ei tässä yhteiskunnassa näytetä vaativan. Miksi sitten me pienet yhteiskunnan rattaat joudutan elämään sääntöjen mukaan?

Tulee mieleen nuoruuden ajat, kun vähät välitin yhteisistä säännöistä, kun sille päälle satuin. Armeijassa lintsasin aina aseen nypläyksestä ja sulkeisista ensimmäisestä päivästä johdonmukaisesti. Kunnes sitten kaikki alkoi lintsaamaa, ja rangaistus tuli kaikille.

Nyt tässä yhteiskunnassa on suuri määrä pääoman lintsareita, olisi aika rangaistuksen, ja hirttoköyden kauppa, sehän kävisi kaupaksi, kun ahneet sen ostaa, kun itselleen kuolemalla voiton saat.