Seitsemän vuotta sitten aloin tosissaan opiskella metallia ammatiksi. No, mitä on jäänyt käteen?
Melkein velaton mies, kaksi auton raatoa, työkalut ja muuten tuulen huuhtoma perse. Vuokramiehestä vakityön kautta ammatinharjoittajaksi, mutta voimat eivät ehkä tainneet riittaa tällä kertaa tällä alalla liikkeenharjoittajaksi.
Kulut ovat liiketoimista liian suuret, ottaen huomioon tuotot. Ei tuulen pyyhkimällä perseellä jaksa heilua, prole tarvii palkintoa suorituksesta, ja viime aikoina ei ole edes kiitosta sanottu, sehän on ilmaista.
Lomaillaan nyt vähän aikaa, niin kuin koko kesä. Katsotaan sitten, mitä tulevan pitää.







Ajattelet niinku mie, tyhjän saa tekemättäkin. Hommia tarjottiin, saatana ois pitäny maksaa siitä että töissä käy kun kuulin palkan. Otetaan d-vitamiinia, sitä ei vissiin oo vielä verolle pantu.
Onhan tässä leipää syöty, makkaralla ja juustolla, Vähemmän HeViä päällä
mutta sinä olet tainnut nyt pari vuotta seurata ainakin tätä minun julkista seikkailua?
No, on siinä jotakin, että tänä vuonna onko se nyt 7 taloa ollut tekemässä, on se motivoivaa, mutta kyllä perseenmyymisestä tulee rahaa tulla, ,varsinkin kun yrittää vähän palvella paremmin ja laajentaa,
mutta eihän sosialisti prole saa tässä maassa työtä tehdä niiin, että rahaa jäisi viivan alle
Sen verran voin sanoo että rahaa on tullut ja myöskin mennyt, on siinä pyöritetty talot, autot ja akat mutta rrhellisellä työllä ei mitään ois tullu. Piti hieman pyöritellä systeemejä. Mut oikeesti nykyään ei duunaria arvosteta sitäkään vähää mitä ennen. Nykyään katotaan halvin sälli tai mimmi eikä vitun välii mitä jälki on, sen voi sitte korjata joku muu kun OY on konkassa.
Aina löytyy joka tekee halvemmalla, huomenna se ei ole minä, eikä tänään
Ei kannata lähtee alennusmyyntiin, kohta maksat että saat tehdä.
Uusia liikesuunnitelmia on, mutta jääkö ne haihatteluksi tai haaveiksi, sen aika näyttää