1990 luvun alussa ennen asepalvelusta sain Faijaltani kelloradio herätyskellon:
Merkki: Braun / Tyyppi: 4779/ABR 313 / Made in Germany
Se oli varmaan jostain lehtitilauksesta tilaaja lahja. Tähdet ja avaruus, Tiede, mikä lie. Otin kellon mukaan armeijaan. Ensimmäisenä aamuna kun komppaniassa herätys, laitoin sen soimaan. Pitäähän nyt musiikkia olla. Radiomafia soitti Lou Reedin Perfect Dayn. Tästä tulee hyvä päivä, tumman sinisen musta Santahaminan aamu tammikuussa suorastaan hymyili. Aamupalalta pois marssin tupakkamiehille tupakkatauko muut tupia siivoamaan mars, jälkeen tuli heti komento: Omat radiot kielletty!
Radio kulki silti mukana koko palveluksen metsästä Mechelinin kadulle, kiersi sitten Helsingin ja Lontoon, palasi vuosi tuhannen vaihteen jälkeen keittiön kelloksi näyttämään pysähtynyt aikaa lampun päälle. 11 vuotta kello ollut kuollut. Paristot vaan vaihtamatta. Sisään pari Vartaa ja Duracellia miljoonalaatikosta, niin kello kuin radio, että herätys toimii. Kyllä saksalaiset osasi 1980 luvulla kellon tehdä.
Nyt näyttää aikaa catherinen huoneessa, herätystä ei ole tarvittu, radiona toimii uuden vuosituhannen mobiiliaplikaatiot digitaalisena. Luonto herättää aurinko valaisee, viisarit kulkee kuin on laskettu, analogia hätävarana.
Latteuksien loppu, kirjallista lainaamista, kenelle kellot soivat ne soivat sinulle, soitetaan mitä halutaan, mutta koskaan ei lasitalosta kuulu whom the bell tolls tai and justice for all, ei vaikka Luddan kello näytää aikaa
soikoon ne tässä tänään ja nyt
samma gamla vanliga+ 