samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Niin se oli taas uusi aamu, vanhatyömaa, uudet puukot jotka odottivat kuumaa käsittelyään.
En siinä paljoa miettinyt, muuta kuin että taukotupa oli aamulla aika tyhjä. Olin ajoissa. Sitten kun työtä suorittelin jo, oli vähän rauhallista. Sitten kuulin, että työmaan käsityökalut oli varastettu. Sepäs selittää.
En jaksa olla mainitsematta, että fillarivarkaan jälkeen viekä alhaisempi varas on työkaluvaras, perkele että syljettää moinen kansainvälinen kommunismi.
Aabrahamin poliittisen perinnön kannattajat, ristinhuijarit, jeesuksen nimessä rahaa ja perintöjä kuppaavat itkijät, alkoi persuilemaan uuden lakialoitteen tiiimoilta.
Laki siitä, että vain Suomea ja Ruotsia osaavat saa täyttä työttömyyskorvausta, on perustuslain vastainen, ja Sipilä siihenkin ryssi edellisessä hallituksessa hommat.
Mutta kumman huonosti on tämä rakkauden käsky opissa,
Potki pakolaista ja syrji ulkomaalaista. Löytyyköhän Raamatusta tähän sopivaa käskyä?
Samaa työttömyysvakutuusmaksua kaikki verokirjalla töitä tekevät maksavat. Ei siellä ole korvamerkitty, että oletko minkä kielinen tekijä. Toivotaan myös, että ei myöskään moista tule. Tuskin tulee, ellei sitten persut saa 5/6 eduskunnasta haltuun, että voi muuttaa perustuslakia.
”Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. ”
Laskiastiistai kait tämä on. Lunta ei näy kuin uutiskuvissa ja corona jyllää maailmalla.
Omat hommat tänään oli vanhan miehen sairaalassa käynti. Tälläistä se nyt sitten on. Parin tunnin hoitorupeama, ja ollaan niin väsyneitä, että käyttäydytään kuin alaikäiset.
Mutta näin se elämänkiertokulku toimii. Muistan minä hyvinkin sen, kun faija oli mukana, kun itse penskana sairastin. Meikun torni tuli silloinkin jo tutuksi. Kerran ajattiin kolmatta sataa ambulanssilla Meikkuun, kun leikkaushaavat aukesi ja nielin verta. Siitä tulee muuten aika mojova oksennus, veren nielemisestä. Että mitä vittua tässä rutistaan. Tänään ei ole minun vuoro sairastaa.
Vanha ja väsynyt. Kunnes sitten lepo viimein koittaa. Kaikille meistä.
Mutta kun sairaalassa olin, ehdin kysellä, että missäs vaiheessa jonoa sitä ollaan tähän omaan terveyteen nähden, että olisikos jo aika ottaa keuhkokuvat 3 D llä? Aika tuli melkein kuin sairaalasta, mitä nyt tiedot hukassa, oli kuulemma ollut jo parikin vuoroa missä olin jättänyt kuvantamisen väliin, mutta silti sain ajan ensi viikolle. Silloin kait se on se viimeinen tuomio, että palaako se blaadi kuten ennen, vai onko se nuuskapussia koko loppuelämä.
Niin kuin sitä ei tietäisi, että tupakka tappaa. En tiedä kuoliko serkkuni tupakkaan, vai mihin, mutta lauantaina monttuun menee.
On nämä niin mukavia aikoja. Sairautta ja kuolemaa. Mutta elämään se kuuluu.
Maanantai, viikon paras päivä, koko työviikko edessä rakentamista, ei kun heti huomenna rokuliin, mutta täten voinkin viedä faijan sairaalaan kokeisiin, että ei ehkä ihan huono ajoitus.