Makkaran jäljet mä kyllä tunnen.
samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Kuvan leikkuulauta on 38 vuotta vanha. Ihan itse tehty, annoin sen sitten perheelleni silloin ammoin. Nyt se on käytössäni. Hyvin futaa.
Orpopurran leikkulauta ei ehkä elä niin kauaa, riippuen tietenkin demareiden asenteesta. Mutta en luota Lindmanniin yhtään.
Ehkä tällä juhannuspäivämäärällä voisi löydä vetoa: Mikään ei muutu.
Marinin hallitus otti kaiken mitä Sipilä tuotti, ja päälle, tuli työttömille paskaa niskaan. Taatusti Lindman sinipunakiimoissaan, ottaa suihin ja antaa persettä, kuten pitääkin.
Siksipä seuraavissa vaaleissa ei olla demareita.
Löytyykö se totuus tomaatin-, vaikko perunanhinnasta on asia ehkä ihan yhdentekevä. Mutta torilla, pottukilo uutta pottua: 9,90 kg. Aikas kallista sanoisin. Ei ollut rahaa tänään torilla tuhlata. Ihan Alex marketista hevit.
Siis kybän kilo. Sillähän saa laadukasta eestiläistä lammasmakkaraa kilon. Kybä on joskus huba juttu.
Säästö alkaa ässällä.
Orjuutta työmarkkinoille ja työttömät tekemään töitä, työttömyyskorvauksella.
Näin Riikka Purran ( menkää työttömät töihin) apupoika Jussi Lindgren. Lindgrenin ploki on mukavaa luettavaa, EU on paha ja niin eespäin, lukekaa itse klik klik klik, ennen kuin poistaa sen kun huomaa olevansa tänään vaskisti, mitä nyt ollut ennen demari, sitä ennen kokkari. Tämä tieto wikistä klik klik.
Työ ei ole perusoikeus, se on ansaittava. Pitää osata jotakin, josta joku on valmis maksamaan. Koulussa pitää oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Vanhempien pitää asetttaa lapsille rajat.
Mitähän Lindgren on tehnyt kapitalistille, josta hänelle on maksettu. Onko tapaus Lindgren yhtä herkullinen kuin tuplatohtori Hankamäki, oli miten oli. Työttömät töihin! Mutta ei väliä, osataanko mitään. Sehän näkee jo valtionvarainmisteriön alisuorittamisesta ja yliarvivoivista talousennusteista, että toivotaan, toivotaan on hallituksen tie.
Jos tässä ajattelisin kiihottaa kansaa, mutta vain totuus kiihottaa. Vasemmistolaisethan on kuulemmma vähän simppeleitä. En sano mitään, joka saattaisi kiihottaa yksinkertaista ihmistä.
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
Tämä lainaus perustuslaista, persulaki on vähän sitten näköjään toinen.
Konservatiivisuutta on monenlaista. On modernia perusfasismia, neoliberalismia, joka naamioidaan konservatiivisuudeksi ja kansallismielisyydeksi. Mutta tarkoitus on vain täyttää omat taskut ja saada orjayhteiskunta.
Vasemmistokonservatiivi pitää vielä kiinni perustuslaista. Jonne muuten on kirjattu EU jäsenyyskin. Ilmeisesti aika hyvästä syystä.
Onnea syksyn hajoitus Eduskuntavaaleihin, persut.
Kun keittiössä on kuuma ja selkäsi käännät osittain täytetylle lautaselle, onkin lautanen jo lattialla nurinniskoin ja kissan selkä täynnä majoneesia.
Ei riittänyt kolmen sekunnin sääntö. Kissa suihkuun virkistäytymään, että saa syödä makkarat ja uudet potut rauhassa.
Märkä mirri. Nyt on rauha maassa.
No niin, tänään oli merkkipäivä. Ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen oikeasti reagoi nimeensä. Positiivisessa yhteydessä.
Kyllä tämä kolli tästä vielä kehittyy.
Mutta. Liikaa olen sanonut, ei saa purra. Saatanan katti vielä joku päivä luulee olevansa poliitikko.
Kustantajani Antti Nylenin haastattelu oli päivän nettilehdessä. HS. Hyvä tiivis haastattelu, joka on herättänyt jonkun verran kommenttejakin.
Otan yhden lainauksen:
Tottahan tuo on. Pienen piirin kuplassa oma pieru ei haise pahalta. Tosin, jos en väärin muista, Bokeh manifestissa suosittiin tätä ajatusta, pienikin kappalemäärä on hyvä, kun kirja ei käy kaupaksi maailmassa,
Näin se kustantajan ajatus kehittyy ajassa.
Kyllähän pienestä piiristä tulisi päästä isompaan seuraan. Mutta jos ajatellaan tämän HS :n kulttuuripolitiikkaa, niin lähes 99% se on kirjallisuutta. Ei ole kuvataidekritiikkejä ( Helsinki biannale viiden kriitikon kanssa poikkeus joka vahvistaa säännön).
Kaikki on myynnin edistämistä tekijän naamalla, ihan kuin jokainen kirjailijataiteilijakuvaajamikälie haluaa päästä uutisvuotoihin tai ollaanko huolissaan teeveeseen, tai johonkin muuhun ohjelmaan lausumaan käsikirjoitettuja lauseita, vaan että kirja myisi. Tai mikä lie taide.
Jos media ei kerro muista kuin kirjailijakustantajasta, eikä hänen kustantamon painoksista. Niin mistä ostava yleisö laajemmin saadaan? Ei oikein mistään.
Ollaan nyt kyynisiä, ja haistellaan sitten kuplassamme omia pierujaan. JA kehutaan toisia.
Sitten tähän erään nettikommenttiin, että netti on mahdollistanut halvan kulttuuritoiminnan. Kyllä on, ilmaiseksi saa hakata kuvata täyttää nettiä joka ei koskaan täyty. Mutta itse painotuotteen tekeminen maksaa jo sitten rahaa. Sitten, eihän se markkinointi mitään maksa, on facebook ja insta, ok, mulla tämä blogi. Silti puolet painoksesta on myymättä. Ja varmaan näin jatkossakin, kun ei ole kirja saanut minkään valtakunnan kritiikkiä missään.
Itse saa omiaan kehua, ja kun pentuna opetettiin omakehu haisee, on se ollut näin luo verkostoja ja vaikuta kehu itseäsi aikoina, aika vittumainen pesti.
Ei kaikista ole henkilöbrändyyn. Eikä pidäkkään olla. Oli se ego millainen tahansa, olen sen verrran vanhoillinen, että odotan, että se kirja on se juttu joka myy. Ei vittu mun naama.
Eli, ei ole tulossa tiktokkia, tuubia tai mitään muutakaan. Ehkä joku kirja joskus. Kirjailija voi olla avajaisissa brändyissä, siihen sitten silloin.
Näihin kuviin ja tunnelmiin
Kyllä sota on kaunista. Toivon että linkki toimii,