ja vaikka olisikin, en sano.
Kuulkaa näitä yleviä säveliä. Se olkoon tän viikonlopun saarna.
ja vaikka olisikin, en sano.
Kuulkaa näitä yleviä säveliä. Se olkoon tän viikonlopun saarna.
Tämäkin klassikko olisi tullut tietää vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Samat paikat ne on haussa koko ajan. Samoilla sanoilla, samoilla paikkakunnilla, samoilla välittäjillä. Ei niitä viitsi hakea, kun on jo yksi hylsy niistä tullut. Joku on pielessä niissä paikoissa, kun ei näytä väki viihtyvän kuukauttakaan, kun on jo uudelleen haussa.
Että sellaista, vietän kissan kanssa kissanpäiviä. Meneehän se aika näinkin, vaikka on tämä piru vie tylsää. Enkä aio sitä tylsyyttä tappaa katsomalla Twin Peaksia. Enkä viidennen kauden House of Cardsia. Oikea Potus tarjoaa sitä viihdettä siihen malliin, että fiktio ei pysy perässä.
Suomalaisilla on mukavan pessimistisiäkin sanontoja, kuten ei yksi pääsky kesää tee. No, tänään oli talon yllä niitä jo parvi. Että se on sitten kesä, uskottava se on.
Kesän tekee myös J L Runebergin risteilyt, Jokikadulle kasaantuvat moottoripyöräilijät ja autoilijat. Rantabulvardin kuppiloissa ruumiin apetta nauttivat kansalaiset, sen tuhannet turistit ja muutamat kylähullut, kuten Murjan Ilkka. Jonka kanssa on kiva vaihtaa sana, aina kun hän sillä päällä sattuu olemaan.
Tässä siis tämä positiivinen kirjoitus. Kun minua on niin moitittu, että kirjoitan negatiivisesti. Mutta se jääköön tänään Saku Timosen leveille harteille. Totuus kun edelleenkin on yleisen valheen aikoina vallankumouksellinen teko.
Tänään se kesä alkoi, puistot ja kaupunki täynnä ihmisiä. Ensimmäisen pääskysen näin. Kyllä se tästä.
Päivän uutispuurona on jatkuva Trumputinin sekoilu ja sitten kotimaassa YLE sekoilu. Ei tuota jaksa. Mutta.
Ajatellaan nyt positiivisesti. Kesä on ovella, västäräkistä vähäsen.