Maggaraa ja futista, vähän kuvien editoimista. Menee se päivät näinkin.
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Tai sitten ei. Haastattelu oli ihan hyvä ja positiivinen. Perästä kuuluu hyvin nopealla aikataululla. Lapamato elää Toivossa.
Ai niin. Kaikki ketkä oli paikalla oli vanhoja gubbeja. Missä nuoriso?
William Klein ei ole vaan tyhmä valokuvaaja, vaan aika kova elokuvaaja. Jos et usko, niin katso tämä Muhammad Ali dokkari Teemalta. Klik Klik.
Kellä liitua on, se piirtää. Kertoo tämän päivän Kauppalehti. Nyt ei ole liidun liitua. Eikä piirretä muuta kuin virtuaalisia merkintöjä masentavasta elämästä.
Rajansa se on pummaamisellakin. En voi edellyttää ystävien ja sukulaisten olevan pankkina, että pääsen töihin. Eikä sosiaalitoimistokaan tässä nopeudessa voi auttaa. Sikäli kun sen pitäisikään. Jos kapitalisti ei maksa rahaa, että pääsee töihin. Jääköön työt tekemättä. Mitäs lupasivat, olkoon itse kusessa tänään, kun mies ei pääse paikalle.
Ei kait tämä muuten vituta. Mutta jätin Saksa – Ukraina futiksen katsomatta, että jaksaa herätä aikaisin. Töihin jonne ei pääse kun ei ole rahaa.
Tytsyenergiaa suoraa puhujapöntöstä. Vaikka Soini puhuu paskaa kuin kulman housuun paskonut juoppo, niin pitääkö tätienergian alentua samalle tasolle populismissaan?
Ei näillä puheilla, että et ole saanut seksiä ääniä saada. Päin vastoin.
Aamu klo 5.50 Ehkä menee paremmin kuin irakilaisella nälkälakkolaisella joka nukkuu Eduskunnan lisärakennuksen puskassa.
Se ei ollutkaan maanittelua, vaan uhkailua, lahjontaa ja kiristystä. Sekä kolme pettettyä lupausta päivässä. Nämä siis agentin toimesta. Kaikki hyvin tilaajan kans. Ainakin vielä. Ehkä vieläpä ne kaksi päivää jota minua tarvitaan. Mutta agentti saa ryhdistäytyä. Tai on pian entinen agentti.
Pitämättömiä lupauksia kolme yhteen päivään on aika saavutus. Yhden jo antaa anteeksi. Toiseen voi suhtautua välinpitämättömästi. Mutta se tärkein lupaus. Raha. Se on jo anteeksi antamatonta.
Nyt naurattaa. Olisihan se pitänyt arvata, kun niin hövelisti lupasi. Mutta se olikin Maltan pääkaupunkia se. Tervetuloa raksalle. Pidä lompakostasi kiinni.
Kabotaasi, ihana asia. Idän pitkäkilpinen kuski saa kotimaassaan köntän käteistä. Sillä maksetaan kaikki keikan kulut ja jos jotain jää. Se on palkkaa. Siksi onkin hyvä varastaa löpöt toiselta kuskilta ja keskittyä ajamaan teitä pitkin joissa ei ole tiemaksua.
Perus Soini on sitä ylimielistä EU mieltä, että tämä halpatyöläisten ja halvemmin verotettujen vetureiden tuoma kilpailu on Suomen etu. Ehkä. Mutta tuhansia kuskeja jää työttömiksi ja pienet kotimaiset kuljetusliikkeet ajautuu konkurssiin, jo nyt äärimmäisen kilpailulla alalla.
Kyllä EU on ihana juttu. SSS hallitus katsoo, että tärkeimmät alat vapautetaan kilpailuun ja pidetään kiinni sitten viinamonopolista, maataloustuista ja autojen tuonnista. Eikös logiikan mukaan nämäkin alat tulisi vapauttaa kilpailulle.
Oli miten oli, itämafian kuskit syrjäyttää Suomipojan. Se on varma juttu. Sitä saa mitä tilaa.
Juuri kun olin henkisesti valmistautunut menemään leipäjonoon, niin puhelin soi. Agenttini siellä. Suostutteli, maanitteli ja lupaili. Että jos nyt tämän lyhen keikan otat, niin lisää tulee. Olihan siihen sitten suostuttava. Huomenna töihin, ei leipäjonoon.
samma gamla vanliga+
Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
