samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Ihan pihkassa

Kissa löytyi kuusesta, oli ihan latvassa naukumassa. Ihan pihkassa, raikkaan metsän tuoksuinen.
Ja sitten syötiin
Kategoriat: eurososialistinenrealismi, kissanpäivät, photography, valokuvaus
1 kommentti
Vapaus
Ihmiset majoitetaan kerrostalon koppiin
eläimille olot ovat liian ahtaat
ei auta aurinkokylvyt ja valmiit liharuuat
kun luonto kutsuu
on mentävä
ehkä näemme vielä joskus
vapaudessa tai vankilassa jota kodiksi kutsuttiin
Kategoriat: eurososialistinenrealismi, kissanpäivät, photography, poetry, valokuvaus
Jätä kommentti
Kissa kateissa Porvoossa 10.07.2025 Tarmolassa/Huhtisessa
Niin se Taito katosi kauppareissun aikana. Ikkuna oli vähän raollaan, taisi tippua kissa ja lähti maailmalle.
Jos näet, tai saat kiinni, laita viestiä.
Kategoriat: eurososialistinenrealismi, kissanpäivät, photography, valokuvaus
Jätä kommentti
Miksi ikkuna ei avaudu mulle?
Kuules pikkuinen kissani, siksi ikkuna ei avaudu sulle, koska et ole venäläinen ministeri tai liikemies jonka kuuluu tippua ikkunasta.
Olet pieni kissa, jonka ei kuulu tippua ikkunasta.
Ymmärthän?
Kategoriat: eurososialistinenrealismi, kissanpäivät, photography, politiikka, valokuvaus
Jätä kommentti
Tällä päivämäärällä 2019
Tuli kuvattua kun Kert ja Siim ratsastivat kivellä.
Työmaa = Bygge kirjaa edelleenkin saatavilla Holvi kaupasta ja tästä osoitteesta:
https://holvi.com/shop/bokeh-kauppa/product/a4b57ee38f6808d5ac93b536f3cba86d/
Kategoriat: arkisto, eurososialistinenrealismi, päivän kraana, photography, valokuvaus
Jätä kommentti
Harvoin tarjolla – mutta ei onnistu, ei millään
Nopeasti tulkittuna kuvista, kävin siellä eka kertaa yhdeksän vuotta sitten. Tässä mennä päivänä tuli tarjous, kiinnostaisikohan vuokrata paikkaa?
Eka kieltäydyin heti. Ei ole rahaa. Mutta ehkä jos saan töitä….
En saa töitä, olen yli viiskybänen. Ikärasssismi juuknow.
Mutta, sitten pohdin. Kenen kanssa menisin paikkaan. Paikkahan oli parhaan kaverini suvun omaisuutta, ja kaveri on kuollut.
Kenen kanssa menisin sinne, en sitten kenenkään. Vaikka sitä rahan paskaa jostain siunautuisi.
Muistot paikasta on hyviä, kuten kaverista. Mutta saapi suku odottaa, että heidän jälkikasvunsa ja lapsenlapset tai muuta hapset sen mestan löytää.
Näin päiväkirjamaisesti itselleni tokaisten. Paikalla oli aikansa ja hetkensä, mutta olin vain sidekick siellä, en kuski ajajan paikalla. Mesta ei ole minun paikka.
Se voisi olla jos olisi perhettä, mutta kun ei ole. Ei ole edes jalallista kaveria sinne matkustamaan.
Seli seli.
Mutta näinhän tämä asia on.
Mutta pikkaisen olen otettu, että tarjottiin mahdollisuutta. Harvoin tarjolla.
Kategoriat: arkisto, eurososialistinenrealismi, muistelu, nature, photography, postikortti, valokuvaus
Jätä kommentti









