Tivolimiesten lempi lappibiisi.
samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Olen huomannut, että tähän blogiin haetaan googlen kautta usealla nimeni varitaatiolla. Tai sitten vaan pelkästään sukunimellä.
Jos haluat että saat uusimmat päivitykset blogista, ilman että googlaat. Voit tilata päivitykset sähköpostiisi. Sivun oikealla puolella vähän alhalle skrollaten löytyy tilaus nappula. Tai sitten voit käyttää newfeederiä. Tai sitten sen kuin googlaat vaan kuten ennenkin.
Hyvää jussin jatkoa.
Päivän suosituin laite, Mega Flip. Jono koko ajan, eikä tainnut tulla yhtäkään oksennusta?
Onnea Rovaniemi. Tivoli aukesi juhannusaatoksi. Aurinko paistaa ja kaikilla on hyvä mieli. Iltapäivä alkoi hieman tahmeasti. Olin nukkumassa kun puhelimeni soi, siellä oli kenttäpäällikkö joka tiedusteli, että olenko tulossa töihin. Pyykin pesu oli niin rasittanut sieluani, että luulin että avataan kello neljä. Mutta se olikin viikonloppu, jolloin avattiin tuntia myöhemmin. Arkena avataan kello kolme. Tuli kiire. En tiedä oli minut jo aiemmin aiotto sijoittaa narunvetoon, vaikko luulivatko minun puhaltavan promilleja, ja varmuudeksi sijoittivat turvalliseen laitteeseen.
Oulun tytöt tulivat myymään lippuja Rovaniemellekkin. Aika poikkeuksellista, koska lipunmyyjät ovat yleensä paikallisista. Mutta olihan kiva mennä juttelemaan tutuille, joiden nimiä ei vieläkään muista.
Tämä oli ensimmäinen juhannukseni tivolissa, en tiennyt mitä odottaa. Oksennusnurkassa oli hyvä tarkkailla yleisöä, siitäkin syystä, että narunvetäjiä oli todella vähän. Vähemmän kuin yhdessäkään kaupungissa tähän mennessä. Oulusta tulleet lipunmyyjätkin sanoivat, että hiljaisempaa oli kuin yhtenäkään päivänä Oulussa. Taisi olla isot bileet Kalajoella tänä juhannuksena?
Maailmapyörä valaiseen lapin yötöntä yötä. Harmi vaan että aurinko oli pilvessä.
Mega flipissä oli jono koko aukiolon, mutta muut kärsivät asiakkaiden puutteesta. Eräästä laitteesta sanotiin minulle, että lähetä sinne kauniita tyttöjä, saavat ilmaisen kyydin. Siinä oli puhumista, kuten oli myös kovaa puhumista saada asiakkaita Skee balliin. Vaikka yritin olla niin helppoheikki ja joviaali, kuulemma tulos oli normaalia viikonloppua huonompi. No, hauskaahan se oli ainakin, vaikka tulos sitten oli normaalia huonompi.
Hattara mummot Aune ja Johanna jammasivat ja kertoivat levottomia tarinoita.
Alussa pelkäsin, että miten kestän tämän 11 tuntia, mutta sehän sujui ihan itsestään. Ehkä syynä on se, että otan nykyisin asiakkaat todella rennosti läppää heittäen. Kun itsekkin viihtyy, aika kuluu rattoisammin, ja ehkäpä ne asiakkaatkin viihtyy? Eikä asiakkaatkaan olleet missään tuhannen kännissä, enkä nähnyt kuin yhden yrjöäjän. Sekin yrjö tuli laitteista, eikä viinasta. Hyvin siisti perhejuhannuspaikka on tivoli. Vaikka jossain vaiheessa klimppejä teinejä räki ja mellasti pullojen kanssa. Mutta nekin tuntuivat olevan vähemmistönä teinejen joukossa. Uskoisin, että vähemmän täällä oli ongelmia, kuin sanotaan nyt vaikka mediajulkisuutta saaneessa Himoksen juhannuksessa.
Mutta katsotaan nyt vielä tämä viikonloppu. Onko todellakin koko Rovaniemi Kalajoella, vaikko tuleeko yleisöä?
Vuoristorataa puretaan. Purkuun meni 15 tuntia 40 minuttia.
Ensiksi uutisia muutosta. Karppisella räjähti Somberoa kyydittäessään rengas ja jämähti Iihin. Siellä hän pääsi odotellessaan korjaaja metsäpaskalle. Uutinen ei kerro, tekikö Karppinen paperityöt, vaikko joutuiko käyttämään koivun lehtiä. Sitten toinen tärkeä uutinen. Mara otti loparit. Ei edes kasaukseen jäänyt. Veikko ja Matti kasaa sitten Mega flipin kahdestaan. Aika reilua sanoisin. Olisi nyt edes kaksi päivää venynyt. Mutta kun mitta tulee täyteen, se näköjään tulee sitten täyteen. Vai oliko se sitten himo vetää pää täyteen?
Ollin tarjoama Jonnejuoma maistuu Karppiselle. Vasemmalla Maailmanpyörän kymppi Jani, oikealla Jyri.
Omalta osaltani purku ja muutto meni hyvin. Pääsin laitteen purun lisäksi taas johtotehtäviin, tällä kertaa aivan yksin. Normaali 22 tuntia työtä putkeen, jos laskee jälleen matkustusajan työajaksi. Tällä kertaa matka sujui maailmanpyörän Akun veturin nupissa rattoisasti turisten.
Koska Riad lähti Expressiltä, ja kaiken tietävä Eero Sombrerolta, minut sijoittiin sitten Eeron tilasta Sombreroa kasaamaan. Expressille tuli eestiläis miehitys. Ei harmita yhtään tämä urakehitys.
Huomasin että tähän saakka roolini on ollut mutterin vääntäminen. Saa kädet rasvaan ja naaman paskaan. Puolalainen Lesek on kymppinä, ja kurva maas on tullut tutuksi. Tosin kyllä hän kannusti myös positiivisestikin. Ei ole yhtään ikävä Expressiä. Saati eestiläisiä työpäiviä: Ei taukoja ja pitkät päivät. Nyt on taukoja, ja päivä on normaali mittainen. Sai Ounas paviljongista ihan lämmintä ruokaakin.
Sen viisi tuntia kun majoitusta odottelin, oli aikaa tiirailla lapin lasten huveja.
Sauna on toiminnassa, konttiin tuli melkein heti sähköt ja tänään on vesikin. Kyllä tänään passaa olla tivolimies. Melkein innolla odotan juhannusaattoa kun avataan. Saa olla punaiset päällä aamu kahteen saakka yöllä. Tosin mitä yötä se on, koska napapiirillä pitäisi auringon olla ylhäällä koko yön.
Kenttä on kiinnostava, näin nopealla silmäyksellä sinne on rakennettu oksennusnurkka. High energy, Mega Flip ja Sombrero on kaikki lähellä toisiaan. Onneksi lähellä on myös vessa. Jos nyt noiden kolmen laitteen pyörityksen jälkeen sinne taapero yrjöämään ehtii?
Tivolin työntekijänä tulee kokemaan ihmiset jotka joko suoraa pummaavat, taikka muuten vaan yrittävät päästä laitteeseen ilmaiseksi.
Kaksi kertaa tällä viikolla olen mieleni niin pahoittanut asian tiimoilta. Ensimmäinen oli Rouvas henkilö pienen lapsen kera. He pyrkivät koko perheen laitteeseen, ja mormorin olisi tullut päästä ilmaiseksi. Hän minua niin moitti, kun joutui lipun maksamaan. Ja niin meni tivolimieheltä päivä pilalle. Miksi minä olen sellainen kitupiikki, eihän se ole pois minun taskustani. No, laitteen kierros oli ohi ja pari poistui laitteesta. Kuulin lauseen tutulla nuotilla ja kovalla äänellä:
”men min lilla älskling”
No niin. Bätre folkkiahan se pummaaja oli. He kun ovat aina saaneet etuoikeuksia, niin kyllähän se tivolissakin pitää saada. Vai olikohan se näin? Vai mistähän Rouva oli saanut päähänsä, että ilmaiseksi pitäisi päästä?
Se valkeni toisella laitteella myöhemmin. Tuli äärettömän hyvän näköinen nainen lapsen kanssa, mutta vain lapsella taas oli lippu. Minä olin rotina, ja vaadin toista lippua. Kunnes tuli mieleen, että voisin sanoa, että kun Neiti on noin hyvän näköinen, niin tänään ilmaista kyytiä. Mutta ennen kuin sen sanottua. Sain lipun. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun verbaaliset kykyni olivat luokkaa:
”Tämä on koko perheen laite”
Ehkä vanha Rouvakin oli ollut joskus hyvännäköinen. Ja minä taas olen nykyisin niin vanha, että hän luuli, että hän hurmaa minut ja saa tänään ilmaista kyytiä? Ehkä se oli vain naisen metkuja, ei bätre talante metkuja?
Mutta joskus ei koko perheen laite toimi. Sitten alkaa sättiminen ja kiroilu. Kuten eräs rumalla tatuoinnilla ja helevetin isolla leijona korulla varustettu partainen sälli teki poikansa kuullen. Silloin menin sanattomaksi. Kunnes vasta myöhemmin oivalsin mitä olisi tullut sanoa:
Mutta jos joku taika toimii ilmaisille kyydeille ja niitä haluat. On syytä tutustua tivolimieheen. Sitten aukeavat koneiden portit, ja kyydit ovat ilmaisia isommallekkin seurueelle. Kuten sitä on joissain yhteyksissä ollut tapana sanoa:
Ei järvi suotamalla kulu.
Yön Timo, Skarka ja Tsisek palkintokorokkeella.
Eilen ajettiin firman tarjoamana karting ajot. Yllättävän raskasta oli ratinkääntö. Pohdin, että ei se Räkä Räikkösen duuni taida sittenkään olla maailman helpoimpia. Hänellä sentään on aika lailla tykimpi peli alla. Sijoituin oman lähtöni viimeiseksi. Mutta kokonaisuudessa en sentään ollut ihan viimeinen.
Maailmanpyörän ajaminen on paljon karting ajoa helpompaa. Saati vähemmän hikistä puuhaa.
Pari päivää vapaata. Mitensen eksoottisesti käyttäisi? No karaoke tottakai. Sitten päädyin baariin nimeltä Peppers. Olin siellä käynyt jo edelliselläkin vapaalla, mutta tänään huomasin jotain uutta. Sisäänkäynnissä on metallinpaljastimet. Joskus muinoin siellä oli ammuskeltu. Eikä se tatuoinneista ja paitojen viesteistä ole meno muuttunut mihinkään.
Kun kävin syömässä torilla ( 7 päiväinen tori!), minut ohjattiin Paska kaupunki nimiseen ravintolaan, mutta en löytänyt sitä. Sen sijaan tuli vahvat muistot, että setäni asui jossain juuri täällä, missä tallasin. Asui tai asui, mutta oja ja puisto on ihan idyllistä seutua. Vaikka en löytänyt Paska Kaupunkia. Enkä edelleenkään muista missä serkkuni asui, kun kuusrokissa vuonna 86 tai 7 täällä käytii.
Huomenna on lisää vapaata, minuakon ei kuukausi sopimuksella kovin kosketa tämä, että tänään haisee raha. Näin taisi tehdä aikoinaan myös, kun sellu lemusi. Mutta nyt rahan haju on muuttunut. Popcorni ja makkaraperunat, saati halpa kopio chanel vitosesta, kun naiset yrittävät parastaan.