samma gamla vanliga+

Tässä tulee nyt 10 vuotta täyteen, kun olen tehnyt vuokratyötä. Eikä mielipiteeni tämän ylevyydestä ole nyt muuttunut mihinkään. Työntekijä kantaa työtarjoajan puolesta yrittäjän riskin ja kerman kerää työnvälittäjä.

Ainaiset pätkät, työttömyysturvan sovittaminen, kottikierre ja pitkät odotukset, että palkanmaksukauden aikaiset tulot tulevat joskus, syövät hiljaisempaakin miestä. Joka minä nyt en ole.

Ei tässä järkeä ole, näin työntekijän näkökulmasta. Mutta onhan se työntarjoajalle hienoa, että kun duunarin kädet lakkaa heilumasta, voi monottaa sen maantielle ilman sen pitempää harkintaa, kuin sen sanomiseen menee.

Sitten ihmetellään, että syntyvyys laskee, ja että tietyillä aloilla on tekijäpula. Ihan itseaiheutettua tämä on. Normi ihminen tarvii varmuutta tulevaisuuteen, ja vuokratyö ei sitä tarjoa PISTE

Vuosi sitten kesällä vittutti niin eläimellisesti, että teki mieli luovuttaa ja jäädä aseman päätyyn dokaamaan. En tehnyt sitä silloin, enkä tee sitä nytkään. Siis marina pois, ja suunnitele tulevaa. On yksi keikka tiedossa, vanhalla työnantajalla, että ei kun yritetään sitä, jos vaikka nappaisi.

Vai että huonoa saumaa. Vittu että voikin vituttaa. Olisi pitänyt haastaa, että mennään katsomaan ne huonot saumat. No, kaatutunutta maitoa ei kannata itkeä. Masentaa ja vituttaa, ja taas on työhalut ihan olemattomat.