samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Arkistot
Kategoriat
Meta

Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Duunari voi ottaa rokulia kun huvittaa. Eikö totta? Ihan yhtä näppärästi, kun työnantaja voi antaa puolen päivän varoituksella yhden päivän pakkoloman.
Että torille syöttämään lintuja ja juomaan kahvia. Kyllä vuokrahessuna olo on herkkua. Päivä kerrallaan, kuin alkoholisti.
Bussilippu Stadiin halpeni juuri 30%. Eikä mikään Onnibusvedätys, vaan kunnon duunarilinjan vuorot. Matkat molempiin suuntiin maksaa nyt verottomalla korvauksella, jonka pitäisi riittää vaan yhteen suuntaan.
Makkarahan on pääsääntöisesti aina -30% tai -60%. Kunhan ostaa viisaasti sitä laatua.
Olut ja tupakka. Ne pitäisi hakea Eestistä. Mutta eihän se käy moraalille. Millä muuten sitä persustelee sitä tuntipalkkaansa, jos ei viinapullon ja tupakka-askin hinnalla. Jota ei muuten tuntipalkalla saa, kuten ennen vanhaan.
Eli karkeasti tuntipalkat ovat jo halventuneet sen 10% aloitustasosta. Pitkään töitä tekeville ja uudestaan uudelle työmaalla tuleville, on pudotus 25- 30 %.
Mitään tietämättömänä ja osaamattomana nöösipoikana tienasin 9 vuotta sitten enemmän kuin tienaan tänään. Sutenööri sanoo vaan, että nohevalle töitä löytyy. Juu, ja halvalla. Ja tahti on että hihat heiluu, ei mietitä, älä ajattele. ( kuka maksaa sudet?)
Kikyt on saavutettu jo. Nyt odotetaan sitä johdon toimintaa. Koska vikahan on aina johdossa. Mutta jos nämä hinnanalennukset pätevät, pitävät ja kestävät. Ei ole mitään toivoa ideksikorotuksista, vaan etuisuuksien alennuksista edelleenkin. Joka on periaatteessa ihan oikein. Mutta sitten mites olikaan vuokramarkkinat ja kiinteistöjen hinnat. Missä kupla. Kellä on varaa ostaa halpuutetulla palkalla?
Matka pohjalle on alkanut. Kilpailkaa, halpuuttakaa ja antakaa pahan kiertää. Massimiehet pärjää. Pääoma kerääntyy 1% lle muut nähköön mitä nähkööt ja saakoot.
Seitsemän vuotta sitten tehtiin vanhaankaupunkiin saneeraus, kannettiin kaikki vanha paska eriste pois, uudet sisään kaiken sääntöjen mukaan. Ja ponttilattia ( vanha ) uudistettiin/entisöitiin.
Kun löysin aamun uuden kohteen, Elina Korjuksen Harvoin tarjolla alkoi soimaan välittömästi päässä. Remontoijan unelmakohde. Ainoa vaan, että ei tehdä hartiapankilla, kavereita oli tänään paikalla viisi.
Ei tässä neljää kuukautta olla. Ollaan se mitä ollaan, tänään timpureita. Huomenna taas ties mitä.
Työnjohto sanoi kiitos, ja taisi jopa tarkoittaa sitä. Laadusta ei ollut moitteen sanaa. Torstaina uusi työmaa ja kuulemma olisi 4kk kakku. Lukema 16. päättyy tähän.
Laasti se sitten ei ottanut ja kovettunut kattoon, mutta kengille kyllä. Pussasin norjalaisittain kattoa sen tunnin ylitöitäkin, kunnes päätin, että kustannus! Jääköön tyydyttäväksi.
Antakoot kenkää. Kuten jo piti olla viimeinen päivä. Mutta kun eivät sanoneet, niin mennään vielä töihin huomenna.Jos ei muuta niin haetaan työkalut. Aamu 8 aikaan kehtaa vielä kuljettaa bussilla kuluja pitkin kaupunkia. Silloin kun ei ole ketään liikenteessä.
Ehkä työnantajalla on minulle käyttöä, kun eivät kotiakkaan lähtettäneet? Løsekin oli mun hommia. Ihan kuin Norjassa. Kunhan kustannus ja tulos/tuotos ei ole sama lopputulos?
Tänään rappasin, vesieristin ja kittasin. Kaikki ammattityötä ja persettä myydään halvalla. Mutta ehkä kolmen vuoden päästä näen taas ison rakennusliikkeen ilmoituksen jossa etsitään monipuolisen kokemuksen omaavaa rakennusmiestä. Tänään, ei viitsi hakea vielä siihen toimeen.
Keikka loppuu, kun rappaus on valmis, eli maanantaina. Ei tullut 16 päivää täyteen. Mutta miehistähän on kuulemma hirveä pula. Tekijöitä tarvitaan!
Sen näkee pitääkö paikkaansa, kun sutenööri on hommannut mulle uuden halvan perseen myyntipaikan tiistaiksi.