samma gamla vanliga+Tykkäämäni artikkelit
Vintage print, Ismo Alanko
Original print from early 90s, BW FIberbase paper, hand printed only this copy, there is no another print of it
€200,00
Miksi ikkuna ei avaudu mulle?
Kuules pikkuinen kissani, siksi ikkuna ei avaudu sulle, koska et ole venäläinen ministeri tai liikemies jonka kuuluu tippua ikkunasta.
Olet pieni kissa, jonka ei kuulu tippua ikkunasta.
Ymmärthän?
Kategoriat: eurososialistinenrealismi, kissanpäivät, photography, politiikka, valokuvaus
Jätä kommentti
Tällä päivämäärällä 2019
Tuli kuvattua kun Kert ja Siim ratsastivat kivellä.
Työmaa = Bygge kirjaa edelleenkin saatavilla Holvi kaupasta ja tästä osoitteesta:
https://holvi.com/shop/bokeh-kauppa/product/a4b57ee38f6808d5ac93b536f3cba86d/
Kategoriat: arkisto, eurososialistinenrealismi, päivän kraana, photography, valokuvaus
Jätä kommentti
Harvoin tarjolla – mutta ei onnistu, ei millään
Nopeasti tulkittuna kuvista, kävin siellä eka kertaa yhdeksän vuotta sitten. Tässä mennä päivänä tuli tarjous, kiinnostaisikohan vuokrata paikkaa?
Eka kieltäydyin heti. Ei ole rahaa. Mutta ehkä jos saan töitä….
En saa töitä, olen yli viiskybänen. Ikärasssismi juuknow.
Mutta, sitten pohdin. Kenen kanssa menisin paikkaan. Paikkahan oli parhaan kaverini suvun omaisuutta, ja kaveri on kuollut.
Kenen kanssa menisin sinne, en sitten kenenkään. Vaikka sitä rahan paskaa jostain siunautuisi.
Muistot paikasta on hyviä, kuten kaverista. Mutta saapi suku odottaa, että heidän jälkikasvunsa ja lapsenlapset tai muuta hapset sen mestan löytää.
Näin päiväkirjamaisesti itselleni tokaisten. Paikalla oli aikansa ja hetkensä, mutta olin vain sidekick siellä, en kuski ajajan paikalla. Mesta ei ole minun paikka.
Se voisi olla jos olisi perhettä, mutta kun ei ole. Ei ole edes jalallista kaveria sinne matkustamaan.
Seli seli.
Mutta näinhän tämä asia on.
Mutta pikkaisen olen otettu, että tarjottiin mahdollisuutta. Harvoin tarjolla.
Kategoriat: arkisto, eurososialistinenrealismi, muistelu, nature, photography, postikortti, valokuvaus
Jätä kommentti
Kallis on kaunista
Kävin jokirannassa olusella. Täysi tuoppi, siitä pisteet, mutta se oli suoraan tölkistä valutettu Sandels hintaan € 8,90. Vähä tyyristä sanoisin.
Mutta ei niin tyyristä kuin hodari, joka oli €6, ja gin and tonic: €13! Naapuribaarissa hampurilainen maksoi € 18! Ja kaikki paikat tyhjinä asiakkaista. Vielä pari kesää sitten lippakioski oli täynnä juojia. Hinta oli silloin € 6 tuopista. Nyt olin eka asiakas, joka veti sitten kahvin juojia ( €3) viereen.
Kun duunarin palkkoja halpuutetaan alas päin ja työehtoja reivataan kohti 1800 lukua, en näe paljoa tulevaisuutta ylihinnoitetulle sisäisille palvelualoille.
Mutta rohkeasti vaan konkurssia tekemään, sen jos nyt yhdessä kesässä ehtii. Kyllä yhden oluen entiselle yrittelijälle ottaa, mutta ei toista.
Ruokapula
Näin kuvan instassa, Krakova, 1976. Otsikko: Ruokapula. Kuvassa jono ihmisiä.
Jono oli kovin paljon lyhyempi, kuin mitä Helsinginkadulla Hurstin Valinnan edessä.
Analogia on virheellinen. Puolassa ei ollut tuolloin ruokaa, vaikka taisi olla rahaa. Nyt on Suomessa ruokaa, vaikka kellään ei ole rahaa.
Igorin kanssa kävin viimeksi ruuan jaossa, tästä on jo aikaa, Igorkin on jo kuollut.
Kategoriat: muistelu, politiikka, ruoka, sanotut kuvat
Jätä kommentti
